Rikkinäinen etiketti

Viime viikko meni. Niin, se meni. Ja nopeasti menikin. Silti tuntui kun tuo viikko olisi ollut kuukauden mittainen.

Syynä tähän oli se, että olin töissä rippileirillä, jossa oli mukana erityisnuoria. Nuoria, joiden elämässä on joitain rajoitteita. Tai sanotaanko haasteita, jotka on voitettavissa. Niin ainakin viime viikon aikana.

Harvemmin sitä oppii töissään niin paljon kuin itse opin. Poissa olivat kankeat kaavat ja etiketit niistä leirin keskusteluista. Kaikki hyväksyttiin juuri sellaisina kuin ovat. Aidosti ja rakkaudella. Ei voinut kuin vain nauttia siitä yhteydestä.

Eräs nuori otti leirin aikana käsiinsä limsapullon. Hän ei huomannut, että tarkkailin sivusilmällä häntä samalla, kun hän irrotti etiketin pullosta. Repäistyään etiketin hän alkoi pilkkomaan sitä pieniin osiin. Vasta jälkeenpäin tajusin, että tuolla eleellä oli syvempikin merkitys: etiketit saivat joissain määrin todellakin kyytiä leirillä.

Vaikka normistoja ei noudatettukaan niin tarkasti kuin normaalisti, tuntui kuin ne olisivat täyttyneet ääriään myöten ja enemmän. Nuo nuoret oppivat varmasti toisiltaan paljon, mutta sitäkin enemmän he opettivat meitä. He opettivat meille, mitä on nauttia elämästä täysin mitoin ja täydestä sydämestä. Erityisesti silloin, kun olosuhteet ovat vaikeat.

Toivon paljon siunausta heidän elämäänsä ja olen heille kiitollisuuden velassa siitä, että he opettivat minulle paljon elämästä!

Niin, etikettiä voi rikkoa myös monella muulla tavalla. Tämä onnistuu esimerkiksi pitämällä farkkuja jalassa golfkentällä, kuten tänään tuli tehtyä ;)

Mutta niinhän se on, että rikkinäiset (liian jäykät) etiketit eivät voi estää hauskanpitoa!